Aiko oli kuin kotonaan Norjassa. Mikä ollessa, kun keskiyöllä valoa oli ja maisema mitä parhain. Turkki on vaihtomoodissa ja karvaa on saatu maistella kaikissa muodoissa ja joka paikassa.

 

 

 

Sadepäivän viettoa

Jos joku vielä miettii, osaavatkohan koirat nauttia levosta ja rauhasta sadepäivinä - oheinen kuva puhuu enemmän kuin tuhat haukkua...

Joskus pitää miettiä, laittaa tassut ristiin ja tuumata. Siirillä tuo miettiminen on harvinaista herkkua, sillä yleensä se menee eikä pohdi. Tuhatta ja sataa mieluiten. Kuva siis valehtelee, tai sitten on ollut ilta ja aika koota ajatukset - mene ja tiedä :-)

 

Kesä oli ainakin hetken verran. Aurinko paistoi ja olimme retkellä maalla. Aikon tiskirätti-häntä kertoo sen innostuksen vettä kohtaan. Aito Kissu-Koira siinäkin mielessä, että se ei ole koskaan pitänyt vedestä. Siinä on jotain outoa - ei silti, ei ole Aikoa koskaan sen elämässä pesty, joten kummajaiseksi on jäänytkin tuo virtaava materia. Turkin vaihto on taas kerran menossa ja höytyväisiä karvapalloja on imuroitavaksi päivittäin.

Parhaat kaverit - Vappu ja Siiri. Vappu täytti yhdeksän vuotta 1.5.2014. Kuonossa ja kulmakarvoissa on jo harmaata. Siiri on 7-vuotias ja mieli kuin pienen lapsen. Se ei varmaan koskaan aikuistu, hyvä niin. Nukkuminen kaverin kainalossa on mukavaa, turvallista eikä mikään voi olla nautinnollisempaa :-) Elämä soljuu rennosti.

Siiri leikkii luolakoiraa. Kuvassa oleva musta karvainen pötkylä on Siiri, joka leikkii luolakoiraa. Se kaivautuu mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja nukkuu liki hapettomasti peittokasojen alla. Se on tosin luonteeltaan joukkueemme luolakoira sanan varsinaisessa merkityksessä.

Taas on yksi räjähteiden yö ohitse. Elämä soljuu talven pimeydessä. Oma punkka on rakkaampi kuin koskaan ja joululahjaksi saadut lammashuovat ovat mukavia pedin pehmikkeitä. Kukaan koirista ei onneksi saa mitään kauhukohtauksia raketeista. Miellyttäviä ne eivät ole, mutta siedetään kun on pakko. Siiri on ainoa, joka ei välitä kerrassaan mitään vaikka taivas paukkuisi valkoisenaan.