Kuka aavistaisi, että keväisessä lumisateessa viehkeästi poseeraava Kissukoira muuttuu illan pimetessä ulvovaksi sudeksi. Aiko antaa äänen tulla. Lähitienoo kaikuu pitkistä laulavista ulvonnoista ja voimme vain kuvitella, mitä parin talon päässä asustava Keski-Aasian paimenkoirapoika miettii, kun se kuulee neitomme aariat vastauksina omiin haukkuihinsa. Poika asustaa muutaman metrin piha-aitauksessa ja haukkuu siellä reviiriään. Meillä neito laukkaa pihalla ja laulelee illan iloksi koko seutukunnalle serenadit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti