Etsintäharjoitukset alkoivat syksyn osalta tänään. Vappu haki ja Siiri oli rekrytoitu maalikoiraksi kolmen kilometrin hakuharkkaan toiselle koiralle. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Matkalla
Etsintäharjoitukset alkoivat syksyn osalta tänään. Vappu haki ja Siiri oli rekrytoitu maalikoiraksi kolmen kilometrin hakuharkkaan toiselle koiralle. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
keskiviikko 3. elokuuta 2011
Lepo on aina paikallaan. Hetken voi toteuttaa vaikka ihmisen sängyssä tai sitten vain repsahtaen juuri palasiksi askarrellun talouspaperirullan viereen. Leikki, lepo ja syöminen muodostavat pyhän kolmiyhteyden koiriemme elämässä. Syksy tuonee taas mukavat etsintäharjoitukset - kunhan vain saamme aikaa ja säät ja sallivat. Onneksi kaikilla on perusdiplomit kasassa ja voi alkaa pyöriä treeniringeissä. Tavoitteena on naivisti tuottaa koirille hauskaa - ja sitä se on - reaktioista päätellen. Siiri torin jäljestää aina kotipihallamme ja siilit saavat kyytiä.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Estijäkoirakolmikko ja tyttökoirien elämää
Siirillä on puutarhassa aina rajattomasti touhuttavaa. Kaikki aidan takana kulkevat pitää tarkistaa ja pensaiden alla on rajattomasti piilopaikkoja ja puuhattavaa. Kesä on koirille nautinnollista aikaa.
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Pihallamme on ollut varispariskunta pentunsa kanssa. Yhteiselo muuttui taisteluksi kun yritimme säästää poikasen henkeä lintupaisteja pyydystävältä tyttökoiratriolta. Varikset olivat sitä mieltä, että hyökkäys on paras puolustus. Sain äkäisen variksen kimppuuni ja päähäni kaksi haavaa ja kynsimäjäljet. Samana päivänä pariskunta seurasi minua kadulla pitkän matkaa hyökkäillen Siiriä ja Vappua ja minua kohden kun luulimme menneemme turvalliselle alueelle kävelylle.
Tuon episodin jälkeen kuljimme kolmisen päivää harava kädessämme omalla pihallamme. Kerroimme tosin naapureille syyn outoon käytökseemme, jotta saisimme maineemme pysymään joten kuten pinnan päällä. Siiri kulki pitkin pihan reunoja ja pensaiden alusia. Sekään ei juossut enää reippaasti haukkuen, vaan luimuili pitkin nurkkia. Kotimme ja pihamme oli vallattu! Ainoa keino oli ottaa käsineet käteen, siepata variksen poikanen ja heittää se kerta kerran jälkeen aidan yli naapureiden pihalle. Onneksi se kasvoi lopulta lentokykyiseksi ja nyt taas meillä on rauha - ja HELLE!
tiistai 31. toukokuuta 2011
Jäljestystä ja kaikkea sellaista
Tarkistukset tehtiin muutamassa risteyksessä sveitsiläisellä kelloseppätarkkuudella kuin vain voi shibalta odottaakin. Reuhuaminen ja elämöiminen olisi rahvaan brutaalia toimintaa. Aiko liukuu kauniisti kuin geisha kasvuston joukossa. Ilmaisu maalin löytyessä on hieno, äänetön seisonta - saman asennon kun saisi näyttelyssä aikaan niin olisi tupen rapinat. No, me emme noissa kauneusjutuissa aikaamme kuluta, vaan jätämme ne muiden toimiksi :-)
Aiko on siinä mielessä oma itsensä, että palkinnoksi ei tarvita ruokaa eikä vesikään maita. Sen sijaan suhde muihin koiriin on muuttunut varmemmaksi ja se on kiinnostunut kovasti harjoituskavereistaan.
Muistakin sen verran, että Siiri ja Vappu ovat saaneet hetkeksi uuden naposteltavan. Kukkapenkkeihin on siroteltu kanankakkarakeita. Ne ovat todella makoisia ja aromikkaita pikkupurtavia. Mukavaa myös ihmispoloille, joiden posket haisevat kanan pissalle koirapusujen jälkeen. Sellaista.
torstai 12. toukokuuta 2011
Karva- ja kakkasadetta
Kävelyretkemme päättyi dramaattisesti, sillä kauhein mahdollinen asia, Aikon mielestä, pääsi yllättämään: KAKKAKIKKARA KARVAHOUSUISSA KIINNI! Tuon onnettoman ilmiön yllätettyä koiraneidon alkoi vimmatunmoinen vaakatasoinen pyöriminen ja hätääntyminen nousi kierros kierrokselta. Aikon mielestä jotain noin häpeällisen kaameaa ei voi sattua HÄNELLE. Sain esimakua siitä, millainen voisi olla takapäästään osaksi halvaantuneen koiran kävely kun Aiko kiemurteli kotiin raahaten takapäätään puolimastossa ja välillä romahtaen ruohikkoon. En voinut olla vertaamatta mielessäni Siiriä ja Vappua samassa tilanteessa. Niillä on harva se kerta jotain kokkareita kalsareissa, joista ei voisi vähemmän välittää. Ne tippuvat joka tapauksessa sitten aikanaan kun kuivuvat kylliksi - ajattelevat Siiri ja Vappu :-).
perjantai 22. huhtikuuta 2011
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
lauantai 9. huhtikuuta 2011
Etsijäjoukon harjoittelua
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa?
Etsintäharjoituksien paras anti on ollut tottuminen "työtilanteessa" toisiin koiriin. Varmaan me IH:t (*selitys yllä :-) käyttäydymme eri tavalla, sillä jopa Siiri on suhteellisen rauhallinen kun se tekee harjoitusta. Kummallista, mutta tosiaan toiminta on asiallista, ammattimaista ja selkeää --- siis ihan totta --- sellaista :-) Jatkoa seuraa kun koulutus on alkanut.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Sama meno jatkuu
Siiri ja Vappu ovat molemmat avanneet etsijäkoirakautensa 2011. Yhdet harkat ovat takana. Siiri osoitti selkeästi ammattimaista keskittymistä: yksi pitkä nuukaisu Luna-koiran suojaliivistä ja matkaan. Tassullistakaan ei epäröity kun oli TEHTÄVÄ :-) menossa. Se eteni kuin juna kiskoilla ja pysähtyi tasan tarkkaan paikoilleen osoittamaan maalikoiran metsästä. Vapun harkat eivät menneet yhtä täsmällisesti, sillä vaikka se on perheemme varsinainen nenä- ja ruokatyöläinen, etsiminen ei sujunut ihan häiriöttä. No, seuraavat treenit odottavat ensi viikolla.
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Ei uutta aurigon alla
Kuvassa Siiri lepoasennossa rennosti vatukummulla, kuten illalla jo kuuluukin kun päivän askareet ovat ohitse. Pinaattilettu on saatu ja sitä pitää vielä sulatella hetkonen ennen yöunille siirtymistä. Korvatkin ovat rentoina kuin joogin syvämeditaatiossa ikään.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Hyvää karvaista ystävänpäivää
perjantai 14. tammikuuta 2011
Hormoneja ja hiljaiseloa
Kaikilla kolmella tytöllä on samaan aikaan juoksuaika, ja ilma on sakeana hormoneista. Pihalla ulvotaan poikia susilaumana. Kun ilta tummenee, meno vain kovenee. Onneksi on korkea aita ja naapurustossa ei ole poikakoiria ihan pihan tuntumassa. Olisi siellä ihmeteltävää kun neitomme kutsuvat.