Siilijahti kiihtyy

"Suuri"-siilimetsästäjämme-Siiri pohtii illan strategiaa. Hän on siis samainen koiratyttö, joka rakastaa yli kaiken nukkua ns. "tiukoissa paikoissa"

Kuvassa Siiri pohkeen alle ahtautuneena. Välillä siitä näkyy vain korvan kärki. Meille ei ole selvinnyt kaikissa tilanteissa se, mistä se saa happea, mutta toistaiseksi se on itse valinnut huolella paikkansa ja asentonsa ihmispolojen alta, vierestä, kainaloista jne.

 

Illan koittaessa Siiri lähtee metsälle. Se katoaa pihalta kuin aavistus ja kun sitä yrittää huutaa takaisin, mitään ei tapahdu. Korsikaan ei värähdä pihanurmella eikä pensaiden katveessa. Tilanne on niin tuttu, että ihmispolon on syytä kiiruhtaa tontin rajalle. Siiri on TAAS kerran siilin kimpussa naapurin pihalla. Piikkejä uhmaten se yrittää kääntää vihaisena puhisevan siilin kyljelleen tai selälleen -- ONNEKSI onnistumatta. Turpa piikeissä ja tunteet kuumina se saalistaa tuota kummallista otusta, joka ei tosin pysähdy pihallemme, vaan majailee naapurin pensaissa.

Illat tuottavat ongelmia vielä pitkään syksyn aikana, sillä siilien reitit kulkevat maittemme halki. Siirin osalta on päätetty puuttua asiaan niin, että iltaulkoilu suoritetaan vastaisuudessa valvottuna. Siilit saavat rauhan ja me lakkaamme poukkoilemasta kummallisissa yö-/kotiasuissa naapurimme pihalla pimeän laskeuduttua.