
Aiko ei ole vähimmässäkään määrin kirjanoppinut shiba, sillä se syö kuin hevonen, kaikki maistuu, lumessa oleskellaan päivät pitkät ja kaikkia - tuttuja ja tuntemattomia - tervehditään vimmatusti ja kokovartalokontaktissa. Talviset leikit Siirin kanssa loppuvat vasta kun ilta on jo pitkällä ja mieli halajaa lammastaljalle nukkumaan kunnollisia yöunia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti