Repsotusta

Aikon massiivinen karvanlähdetysoperaatio alkaa olla ohitse. Kun vielä - ääliö minä - keksin vaihtaa ruokalajiketta tarkistamatta, onko uudessa viljaa - sain aikaiseksi Aikolle hilsesateen ja Vapulle korvavaivan, niin oli koiraperheen elämän vivahteet huipussa. Aiko on aikuistumassa ja se on haastanut Vapun tappeluun. Piti mennä väliin ja saada kunnon purema käteen, sillä muuten ei olisi shibarassusta ollut kuin päreet lattialla. Vappu ei helposti provosoidu, mutta jos joku tulee hammaskalusto edellä kimppuun niin sitten alkaa tapahtua. En haluaisi joutua todelliseksi tappamisen kohteeksi :-(

Kaikille kahta shibaa tai monen koiran ja shiban laumaa ajatteleville sanommekin - miettikää vielä toinenkin kerta ja lopettakaa uskominen joulupukkiin. Ihminen rakentelee näitä laumoja itsekseen ja keinotekoisesti ja kun pentuleikit ovat ohitse, laumassa alkaa tapahtua. Jos ihmisjumala rakastaa uhkapelejä, rulettia, ravivetoja ja lottoaa niin kannattaa ottaa kasa koiria kotiin asumaan ja toivoa parasta.

Meillä koirat asuvat erikseen, sillä emme enää luota siihen, että kaikki olisi onnea ja autuutta ilman rajoituksia. Kun muutokset arkisessa elämässä olivat pakko, poistui painostus ja uhka ja Siiri & Vappu ovat taas onnellisia ja leikkisiä. Aiko taas on oma kuninkaallinen itsensä. Sen kanssa on upeaa liikkua luonnossa ja se kuuntelee kuin elokuvien Lassie - pienintäkin kuiskausohjetta noudattaen. Se on luotu ihmiselle, mutta niin, että se saa kaiken huomion itselleen. Japanilainen estetiikan riemuvoitto. Älykäs ja tunteikas, upea elukka :-)