Siiri aloittaa koulussa viikonloppuna. Me, ihmiselätit, olemme jo käyneet alustavan luennon, jossa opimme muutaman hyödyllisen aakkosen siitä, miten meidän tulisi elää ja olla karvaisten kaveriemme kanssa. Miten lukea koiraa ja miten olla olematta ihan niin ihminen kuin olemme. Olimme kaikessa kouluttajan kanssa samaa mieltä - myös siinä, että meillä ei ole enää yhdelläkään koiralla käytössä edes puolikuristavaa pantaa. Valjaat käyvät mainiosti ja meillä ei pelotella eikä rangaista koiraa siitä, että se ei välttämättä tajua, mitä hölmö ihminen jankuttaa. Oikeastaan tuo jankuttamisen loputon raitti on tullut selväksi jo Aikon kanssa viimeistään kun se lukee ihmisraasuista kaiken ennenkuin ne oikein itsekään ymmärtävät, mitä haluavat :-)
Siiri tulee kanssamme kouluun, josko saisimme sen alati aktiiviselle luonteelle jotain muutakin tekemistä kuin odottamisen kurjuuden. Siirihän on aina niin intoa piukassa pelkästä nauhakävelystä, että se tärisee ja jodlaa odottaessaan ulospääsyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti