Taas on yksi pommitusten juhlayö vältetty ja säästytty koirien pommikammoilta. Kaikenlaiset "helvetinturut, rautaa rajalle, sikapommi VII jne" -mallit ovat räjähdelleet nurkissa keskellä yötä, mutta koirukset ovat nukkuneet nojatuolissa "feromonimajassaan" sikeästi. Mainostajat uutisoivat feromonipantoja tuomaan turvaa luonnollisella tavalla. Rauhallinen koira erittää ko. hormonia ja viestittää kemiallisesti kavereille, että ei ole huolta. No, meillä onneksi koko kolmikon luontainen rauhoitushormonituotanto on toiminut odotetusti.Varmistelimme tilannetta kuitenkin niin, että menimme aina koiruksen mukaan pihalle seuraksi, jos joku ylipäänsä halusi mennä kovaan pakkaseen. Vain Siiri käyttäytyi tavoilleen uskollisena. Se juoksi vetävällä askeleella pitkin lumista vartiopolkuaan. Kinokset ovat niin korkeat, että ainoastaan korvalehtien kärjet ja neulasuoran hännän pää vilkkuivat lumikoulurusta kun reipas askel heitti korvalehdykät rytmikkäästi pystysuoriksi. Iso pommi räjähti ilmassa ja valaisi taivaan. Siiri tervehti pamausta haukahtamalla reippaasti kerran: "täällä minä, siellä sinä!".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti